Kultaiset kahvilat
Kupit läikkyivät varoittaen kaikista Luojan hukatuista
elämistä. Keltainen jukeboksi soitti tauotta
ohutta naurua, samettisia
välähdyksiä varjoista. Vain verhot säännöstelivät elämän aurinkoa, joka
kuin
sadan salaisuuden tulkkina heitä valaisi.
Kymmenet
tytöt istuivat vankeina kultaisissa kahviloissa. Päät sekaisin unelmista,
mielet käärittynä ohueen silkkipeittoon.
Sinä iltana
enkelit putosivat, sinä iltana tiskin takana tanssittiin.
Teksti: Urho Vyyryläinen
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti