lauantai 17. joulukuuta 2016

17. luukku



Kyllä on tämä joulun aika mahotonta tämmöselle 80-vuotiaalle mummeloiselle. Aina vaa pittää ehtiä Hobby Hallista millo minkäkilaista lahajaa. Kuusetki häviää mehtistä ja kinkkuloista pittäis alakaa paistammaa pia jo het sitte nii kovvaa kyytiä.

Mitähä mää mun lastenlapsille hommaisi? Jonkummoisen kilikuttimen taisin erellisenä vuonna ostaa. Oiskoha joku reeveeree mittää? Naapurin Paula sano, että älä sinä vanaha eukko ny semmosia ruppee kahalimmaa, sokolaati on palijo parempi vaihtoehto. Muttaku sitä sokolaatia syyää jouluna jo het nii liikaa muutenki! Kuka ny milijoonia vinnejä naamaasa tarvihtoo? Vaikka tiiä ny noista nuorista. Ainaha ne jotaki kinter puenoa karkkihyllyiltä osteloo. Ja kyllähä se sokolaati mullekki maistuu.

Määpäs voisinki antaa ihtelleni lahajaks rauhallise joulu. Mää voisin kahtella joulurauha julistukse ja syyä porkkanalootaa. Emminä noista tavaroista niinkää perusta. Enkä mää niitä liio ihtelleni hommailekkaa. Kyllä ei minu nuoruuvessa sellasia ylimääräsiä liio hommailtu, jossei rahhaa ihte kerätty. Mää tykkään antaa lahjoja toisille, mutta ihte en tarvi yhtää mittää. En nii yhtää mittää.

Mutta hetkone, enhä mää mittää sokolaatia voi niille lastenlapsille ostaa! Ku sitähä sanotaa, että tie ihimisen syrämmeen käy vattan kautta. Ni kyllä niie lastenalaste kuuluu iha ihte sitä sokolaatia ostaa ja antaa sitä sitte lahajana niie ihastuksille. Jos ne sitte ruppeis porukoihi ja musta tulis isomummu. Ja het niii hyvä isomummu tuliski.

Ja voitteko aatella! Mää ajelin kolome tuntia sitte kauppaan mun vihireellä rollaattorilla, ku kattoi mainoslehestä, että siellä on het niiiii suuret joulualennukset. Het niiiii suuret joulualennukset. Myivät porkkanoita ja pottuja kolome säkkiä kahe hinnalla. Mutta helekutti. Siellä mittää alennuksia ollu. Kymmene vuotta vanaha mainos ei kuulemma pärekkää ennää tänä vuonna. Kuvitelkaa mite mahotonta! Eihä se oo mikkää mainos semmone mainos, joka nui valehtelloo. Mutta onneks tässä on ny vielä muutama yö jouluu, ni enköhä mää jostai jonkummoiset alennukset löyvä. Mutta naapuripitäjään mää en lähe niitä ehtimmää. Se on het niiii iso ja mahoto. Het kolome tuhatta asukasta ja muutama kolomekerroksine pilivenpiirtäjä. Hyi mahoto. Kyllä se on täällä maalla nii mukava asustella. Hyvvää joulunalusajan jatkoa ny kaikille sitte vaa! Mää ruppeen kattelemmaa, jos löytäsin tästä taloloisesta semmosia epävalehtelevia mainoslehtelöitä. Tulis se jouluki sitte noppeempaa.


Teksti: Hilja Honkola

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti