24. luukku

Kuva: Anniina Nirhamo

Naaga toivottaa lukijoilleen Iloista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Viimeisestä luukusta löydät leppoisaa puuhaa joulunpyhiksi ja lomanviettoon. Istahda sohvalle, rentoudu ja laita taustalle pyörimään Sivupolkuja-podcastin joulujakso tai uppoudu ainejärjestölehtemme historiaan ja aiempien vuosien numeroihin. Tästä luukusta löydät toimituskuntalaisten poimimat tärpit siitä, miltä sivuilta lehdet kannattaa avata!

---

”Sivupolkuja-podcastissa kolme Corpukseenkin kuuluvaa tyyppiä, Joonas Puuppo, Paavo Ylämäki ja Mari Aarnipelto, keskustelevat aiheesta, aiheen vierestä ja oikeastaan kaikesta aiheen ympärillä satojen valovuosien säteellä. Keskustelut ovat monipuolisia ja poukkoilevia, ja podcastia sopii kuunnella niin autossa (kuten Paavo sen tekisi), makoillen matolla ja läikytellen kahvia kasvoilleen (kuten Mari sen tekisi), junan ikkunasta muuttuvaa maisemaa katsellen (kuten Joonas sen tekisi) tai ihan millaisissa muissa merkeissä vain! Sivupolkuja ottaa myös usein jaksoihinsa vierailevia tähtiä puhumaan heille enemmän ja vähemmän läheisistä asioista. Solmi siis kengännauhasi ja anna puheen johdattaa sinut kohti ääretöntä - ja sen yli!”

- Mari Aarnipelto

MIKÄ PODCAST?
Rankasti yksinkertaistaen podcastia voisi kuvailla radio-ohjelmaksi, joka julkaistaan internetissä, lähes aina kuuntelijalle täysin ilmaiseksi. Kuuntelijat joko striimaavat jakson suoraan netistä tai lataavat sen esimerkiksi puhelimeensa podcast-sovellusta käyttäen myöhempää kuuntelua varten.

Podcasteja on kaikenlaisia: Ne vaihtelevat kestoltaan alle kymmenestä minuutista moneen tuntiin ja tyyliltään virallisesta epäviralliseen, vakavasta humoristiseen, spontaanista keskustelusta tarkoin suunniteltuun tarinankerrontaan. Yhden podcastin perusteella ei kannata muodostaa mielipidettä koko formaatista, niin kuin et tuomitsisi koko elokuvateollisuuttakaan yhden huonon leffaillan jälkeen.

Suomalainen "podcastaus" (eng. "podcasting") on vielä aika vähäistä, mutta kasvaa kovaa vauhtia. Lista suomalaisista podcasteista löytyy täältä: http://jakso.fi/podcastit Englanniksi podcasteja tehdään valtavat määrät ja tarjonta on hyvin monipuolista. Englanninkieliseen podcast-maailmaan pääsee sukeltamaan melko hyvin iTunes Storen listoja selaamalla tai googlaamalla esimerkiksi hakusanoilla "best podcasts 2015", mutta parhaat yksilöidyt suositukset saat varmasti siltä yhdeltä vähän oudolta kaveriltasi, joka kulkee aina kuulokkeet korvissa ja onnistuu jotenkin tuomaan podcastit mukaan jokaiseen keskusteluun.

Lataa muutama jakso muutamasta erilaisesta podcastista puhelimeesi ja jätä ne odottamaan seuraavaa kertaa, kun löydät itsesi laittamasta ruokaa tai istumasta autossa. Veikkaan, että yllätyt positiivisesti.

- Joonas Puuppo

Kurkkaa myös podcastin omia nettisivuja!

---

Aiempien vuosien Naagat löydät TÄÄLTÄ!

”Vuoden 2003 Naagasta löytyy Heidi Pitkäsen kirjoittama mielenkiintoinen artikkeli fanifiktiosta. On hienoa huomata, kuinka fanifiktio on kehittynyt ja laajentunut vuodesta 2003. Artikkelissa mainittu fanifiktio-sivusto fanfiction.net on edelleen toiminnassa ja siitä on kehittynyt maailman suurin fanifiktioarkisto ja foorumi. Heidi Pitkäsen kirjoituksesta nousevat hienosti esiin fanifiktion perusperiaatteet ja termistö sekä kyseisen ’taiteenlajin’ historia ja alkuperä. Artikkeli onkin selkeytensä vuoksi hyvä johdanto fanifiktioon sen kirjoittamisesta tai lukemisesta kiinnostuneelle.”

- Mia Kaasinen

”Viime vuosituhannen viimeisessä Naagassa (2/99) on hauskaa kipakkuutta! Mielenkiintoista huomata, kuinka monet asiat pysyvät ennallaan:  tenttikäytännöt hämmentävät (s. 12-13, missäköhän on näiden opiskelijoiden Juha Teppo?) ja kirjailijoiden apurahat puhuttavat (s. 10). Toisaalta Juice Leskinen on vielä "vanha mies, jonka sisässä asustavat alkoholismi, kihti, ja diabetes, mutta jonka aika on jättänyt elämään" (Mykkäsen arvio sivulla 8). Leskisen runokokoelman nimi Aika jätti saa vielä yhden merkityksen lisää.”

- Milka Räisänen

"Naagan syksyllä 1994 ilmestyneen ensimmäisen numeron pääkirjoitus alkaa lausein: "Naaga. Sana ei ole tarkoittanut mitään. Tarkistin asian sanakirjoista." Seuraavan kevään numerossa tämä väite todistetaan vääräksi. Sanalle "naaga" nimittäin löytyy merkitys sanskritin kielestä. Mikä se merkitys sitten on, ja minkälaisia symbolisia kytköksiä sillä on itämaisiin uskonnollis-filosofisiin traditioihin? Se selviää, kun luet Keijo Virtasen artikkelin sivulta 35."

- Joonas Puuppo

”Oli lystiä huomata, että Naagaan on kirjoittanut jos jokunen nykyrunoilija ja kirjallisuuden laitoksen tutkija J Arvokkaaseen jatkumoon kuulutaan!”

- Tuomas Taskinen

”Kristiina Poutiaisen kirjoittama Tomi Kontio -haastattelu, Melankolinen taivaanrannanmaalari, (2004, s. 21) herätti mielenkiintoni jo pelkän otsikkonsa perusteella. Melankolisena taivaanrannanmaalarina halusin lukea lisää toisesta samankaltaisesta. Haastattelu on lyhyt. Silti se antaa paljon. Sain hymyillä, sain samastua. Runoilija Kontio jää haastattelun lukemisen jälkeen yhä mysteeriksi. Niin pitää ollakin. Taiteilija paljastaa itseään, mutta sitäkin enemmän piilottaa. Jutun lukemisen jälkeen minun oli pakko etsiä Tomi Kontion runoja käsiini. En ole vielä uskaltanut aloittaa lukemista. Olen vain tuijotellut kirjojen kansia. Ehkä minun täytyy ahmia kaikki hänen runonsa kerralla.”

- Lasse Lindqvist

”Luin 1999 julkaistun Naagan (1/99) ja ensimmäinen asia mitä sanoin itselleni oli, että tästä näkee kirjallisuuden opiskelijoiden jäljen. Pääkirjoituksesta lähtien kaikki aiheet käsittelivät kirjallisuutta. Mihin kohtaan voisi laittaa haluamiensa kirjojen lukemisen opiskelukiireiden keskellä? Mihin työllistyy? Miten laitos ja opiskelijat voisivat toimia paremmin? En tiedä onko se hienoa vai masentavaa huomata käyneensä läpi samoja kysymyksiä omassa elämässä. Otan tämän kuitenkin positiivisena asiana. Emme pähkäile yksin kysymystemme äärellä ja emme ole olleet ensimmäiset jotka näitä kysymyksiä miettivät. Jokainen löytää näihin omat vastauksensa.

Toisena asiana oli mukava huomata paljon mielenkiintoisia juttuja. Yksi kohta varsinkin sai minut pysähtymään. Kyseinen kohta oli Marjaana Männikön tekemästä Leena Kirstinän haastattelusta: ”Humanistisia aloja on usein syytetty siitä, että etteivät ne tuota mitään. Leena Kirstinä hymyilee näin yksioikoiselle näkemykselle. Hänen mukaansa kirjallisuudentutkija ja pörssimeklari tuottavat yhtä paljon: molemmat luovat imaginaarisia, kuvitteellisia arvoja. Pörssimeklari vain sattumalta pystyy muuttamaan omansa rahaksi.”

En olisi uskonut 1999 julkaistun Naagan olevan edelleen ajankohtainen, saati että antaisi minulle jotain mietittävää. En tosin tule koskaan tekemään ampiaispitsaa johon lehti antoi ohjeen ja yritän saada Hectorin ”Lumi teki enkelin eteiseen” laulun päästäni (kiitos siitä Outi Ojan analyysille kyseisen laulun sanoituksesta), mutta kokonaisuutena tämä lukuhetki oli antoisa.”

- Antti Angervo

”Vuoden -87 fuksit ovat esitelleet itsensä omakuvan ja lyhyen kuvauksen avulla (1/1987 s. 14-17). Ehkä idea voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön? Ainakin ihmiset jäävät mieleen näistä kuvauksista: "minä olen matti lahdesta. koko ajan sekava. pidän keitoista." ja "ANNELI KUOPIJOSTA. KALAKUKKOJA IKÄVÄ..."”

- Anniina Nirhamo

Kuva: Anniina Nirhamo