perjantai 17. toukokuuta 2013

Proosateksti

"Pyrkimys puhtauteen"

LASSE LINDQVIST

Minulla on pyrkimys puhtauteen, jota tavoittelen niin kirjoittajana kuin ihmisenä. Kirjoittaessani haluan päästä kohti valkoista ja hyvää, mutta paholaiset rämpyttelevät mieleni ruosteista kitaraa ja pakottavat sormeni naputtelemaan kaikkea syntistä ja mustaa. Tuon pimeän kutsun vastustaminen on heikolle mielelleni ylivoimainen tehtävä, joten toteutan sisäisen viholliseni kutsua nöyrästi – silti hetkittäin suurta ylpeyttä tuntien. Sama paholaismainen pohjavire vallitsee elämässäni, jota haluaisin elää hyveellisesti ja mielenrauhaa tuntien, mutta en siihen kykene. Ajelehdin mustan ja syntisen elämänvirran ohjaamana, välillä irti pyristellen mutta aina uudestaan sortuen, koska on niin paljon helpompaa tuudittautua mustan virran vietäväksi.

Olen usein onnellinen, enkä täysin tiedosta olevani pahainen uhri, joka ei pysty voittamaan kiusauksiaan. En tiedä, haluanko sittenkään saavuttaa puhtautta, koska saattaisin sen saavutettuani kaivata aivan yhtä palavasti takaisin syntiseen pimeyteen. Onko Jumalaa olemassa, onko Raamatun lupaamaa taivasta olemassa? Haluan kuollakseni saada vastauksen, sillä mitä järkeä on yrittää saavuttaa puhtaus saati pyhyys, jos kuollessani lakkaan olemasta eikä mitään enää olekaan. Haluan nauttia elämästä, mutta minuun on sisäänrakennettuna tuo pyrkimys puhtauteen, vaikka aina ajaudun mustaan ja syntiseen. Tuo ristiriita kärventää minua elävältä, mutta selviydyn lopulta aina piinaavista taisteluistani voittajana. Elämäni on samaan aikaan selviytymistä mieleni mustien demonien armoilta ja demonien kanssa harmonisesti kättä yhteen lyöden.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti